Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttaa HR-työtä?
Niin totta kuin onkin, että teknologia on läsnä jokapäiväisessä elämässämme yhtä totta on, että ihminen viettää suuren siivun elämästään töissä. Digitalisaation tuoma muutos on jokapäiväistä; ruuan saa tilattua kotiovelle mobiilisovelluksella, pian kassat muuttuvat vähitellen itsepalvelukassoiksi, pankin asiakaspalvelu hoidetaan perinteisten tapaamisten sijaan yhtä virtuaaliyhteydellä ja lähimaksaminen syrjäyttää käteisrahan. Jo nyt voimme käynnistää saunan, pesuohjelman tai uunin mobiilisovelluksella ja lähitulevaisuudessa jopa ääniohjattuna puhetunnisteella. Kaikki kehitys vaikuttaa myös kaikkeen tehtävään työhön. Yhtälailla siis digitalisaatio, nopea teknologinen kehitys ja muuttuvat järjestelmät koskettavat myös HR-työtä kuin käytännössä mitä tahansa muutakin työtä. Miten tekoäly ja digikehitys konkreettisesti vaikuttaa HR-ammattilaisen työnkuvaan - vievätkö tulevaisuudessa robotit HR:n rutiinityöt ja hoitavatko automaatit esim. rekrytoinnin?
Sosiaalisia taitoja, luovuutta ja emptiaa vaativa HR-työ vaatii edelleen oikeaa ihmistä, pelkästään tekoälyn kautta ei HR-työtä voi (ainakaan vielä) onnistuneesti suorittaa. Asiantuntijajärjestelmät eli tietokoneohjelmistot jotka pyrkivät tekemään asiantuntijataitoja vaadittavia töitä ovat kuitenkin jo nyt tärkeänä apuna monissa HR-tehtävissä kuten henkilöstön palkitsemisessa, henkilövalinnoissa, koulutuksessa ja henkilöstösuunnittelussa. Siltikään asiantuntijajärjestelmät eivät vielä pysty täysin korvaamaan ihmistä henkilöstöhallinnossa.
Tekoälyllä on kuitenkin monia hyödyntämismahdollisuuksia henkilöstöhallinnossa kuten operaatiot, rekrytointi, haastattelut, työhön ottaminen ja koulutus, sekä suorituksen valvonta (Eklund 2019, 31). Esim. työhaastattelujen hoitaminen robotiikan avulla vapauttaa yrityksen resursseja, sekä uuden työntekijän perehdyttäminen ja yksilöidyt opetushetket kunkin työntekijän tarpeisiin soveltuen ovat tekoälyn hyödynnettävissä. Oikein käytettynä tekoäly pystyykin täydentämään HR-osaamista muun muassa tuomalla analyyttisempaa näkemystä asioihin ja automatisoimaan tehtäviä vapauttaen henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Vapautetut resurssit säästävät paitsi rahaa, myös mahdollistavat paitsi enemmän vapaa-aikaa myös suuntautumisen luovempiin asiantuntijan työtehtäviin toistuvien ja aikaavievien rutiinitehtävien sijaan. Ihanteellisessa tilanteessa tekoäly vahvistaisi ja tukisi ihmisten kykyjä ja taitoja ja mahdollistaisi työntekijän spesifimpää osaamista jo perehdytyksestä lähtien - "helpot" rutiinitehtävät voidaan ohittaa jo alkuvaiheessa ja suunnata kaikki työntekijän voimavarat kriittisimpiin tehtäviin.
Toisaalta, digitalisaation kehitys ja muuttuva tekoäly tulee välttämättömästi viemään työpaikkoja rutiinityötä suorittavilta työntekijöiltä jotka on helposti korvattavissa koneilla. On totta, että tekoäly pystyy analysoimaan nopeasti (ja väsymättä) suuria datamääriä, joita ihminen ei ehtisi käsitellä koko elämänsä aikana (Univaasa 2018). Ylivoimaisen tehokkaan robottityöntekijän käytöstä herääkin huoli, vievätkö robotit tulevaisuudessa kaikki HR-työt tai tietyt osa-alueet esim. palkanlaskennan työt kokonaan? Fanaattiseen yhteiskunnan tuho- ja ihmisten elämänmuodon syrjäyttämisspekulaatioon en lähde, mutta mitä muuttuvaan työelämän kenttään tulee, mielestäni tekoälyn mukanaan tuoma pelko työpaikkojen menetyksestä on aiheellinen.
Inhimillisyyttä, empatiaa ja esim. humoristista kanssakäymistä robotisaatio eivät pysty korvaamaan joten aika tuskin on valmis vielä vuosikymmeniin ihmisten syrjäyttämiselle HR-työssä. Työ ei siis katoa, vaan se muuttaa muotoaan.
Tekoälystä HR:n uusi paras ystävä - vai uhka?
Tekoälyllä on kuitenkin monia hyödyntämismahdollisuuksia henkilöstöhallinnossa kuten operaatiot, rekrytointi, haastattelut, työhön ottaminen ja koulutus, sekä suorituksen valvonta (Eklund 2019, 31). Esim. työhaastattelujen hoitaminen robotiikan avulla vapauttaa yrityksen resursseja, sekä uuden työntekijän perehdyttäminen ja yksilöidyt opetushetket kunkin työntekijän tarpeisiin soveltuen ovat tekoälyn hyödynnettävissä. Oikein käytettynä tekoäly pystyykin täydentämään HR-osaamista muun muassa tuomalla analyyttisempaa näkemystä asioihin ja automatisoimaan tehtäviä vapauttaen henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Vapautetut resurssit säästävät paitsi rahaa, myös mahdollistavat paitsi enemmän vapaa-aikaa myös suuntautumisen luovempiin asiantuntijan työtehtäviin toistuvien ja aikaavievien rutiinitehtävien sijaan. Ihanteellisessa tilanteessa tekoäly vahvistaisi ja tukisi ihmisten kykyjä ja taitoja ja mahdollistaisi työntekijän spesifimpää osaamista jo perehdytyksestä lähtien - "helpot" rutiinitehtävät voidaan ohittaa jo alkuvaiheessa ja suunnata kaikki työntekijän voimavarat kriittisimpiin tehtäviin.
Toisaalta, digitalisaation kehitys ja muuttuva tekoäly tulee välttämättömästi viemään työpaikkoja rutiinityötä suorittavilta työntekijöiltä jotka on helposti korvattavissa koneilla. On totta, että tekoäly pystyy analysoimaan nopeasti (ja väsymättä) suuria datamääriä, joita ihminen ei ehtisi käsitellä koko elämänsä aikana (Univaasa 2018). Ylivoimaisen tehokkaan robottityöntekijän käytöstä herääkin huoli, vievätkö robotit tulevaisuudessa kaikki HR-työt tai tietyt osa-alueet esim. palkanlaskennan työt kokonaan? Fanaattiseen yhteiskunnan tuho- ja ihmisten elämänmuodon syrjäyttämisspekulaatioon en lähde, mutta mitä muuttuvaan työelämän kenttään tulee, mielestäni tekoälyn mukanaan tuoma pelko työpaikkojen menetyksestä on aiheellinen.Inhimillisyyttä, empatiaa ja esim. humoristista kanssakäymistä robotisaatio eivät pysty korvaamaan joten aika tuskin on valmis vielä vuosikymmeniin ihmisten syrjäyttämiselle HR-työssä. Työ ei siis katoa, vaan se muuttaa muotoaan.
Lähteet
Eklund, Katariina. 2019. Tekoäly henkilöstöhallinnon apuan. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Luettavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/147988/Eklund_Karoliina_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y, luettu 23.2.2020
Kuva: https://www.corporatecomplianceinsights.com/employers-ai-in-hr/
Univaasa 2018. Tekoäly: uhka vai mahdollisuus? Luettavissa: https://www.univaasa.fi/fi/blogs/expert/ajatusyhteys/tekoaly-uhka_vai_mahdollisuus/, luettu 24.2.2020
Kuva: https://www.corporatecomplianceinsights.com/employers-ai-in-hr/
Univaasa 2018. Tekoäly: uhka vai mahdollisuus? Luettavissa: https://www.univaasa.fi/fi/blogs/expert/ajatusyhteys/tekoaly-uhka_vai_mahdollisuus/, luettu 24.2.2020
Hei Sanna!
VastaaPoistaHyvin rakennettu ja erinomaisia huomioita sisältävä blogikirjoitus! On totta että, tekoäly on yhä enemmän ja enemmän läsnä jokaisen arjessa. Vaikuttaa siltä ettei kuitenkaan muisteta ottaa huomioon vanhempaa sukupolvea, joka ei välttämättä enää pääse mukaan kehitykseen ja teknologian tuomat muutokset lähinnä vaikeuttavat elämää. Lisäksi itseäni hieman huolestuttaa anonymiteetin katoaminen esimerksi käteisen rahan hävitessä. Lisäksi teknologia ei aina ole pettämätön vaan se voi halutessaan aiheuttaa suuriakin ongelmia.
Toki on hyvä kun työtehtävät muuttuvat ja työnteko helpottuu, pääsee käyttämään aikaansa muuhun, esimerkiksi kehitystyöhön. Risuja ja ruusuja, ei hyvää ilman huonoa.
Terkuin Henna Suominen